Konsertit

Machine Fuckin’ Head

07.11.2011, metallidiggari

Tulin juuri kotiin Machine Headin konsertista. Täytyy kyllä sanoa että yksi parhaista konserteista joissa olen pitkään aikaan käynyt.

Konsertti pidettiin Helsingin Circuksessa. En ole ennen käynyt kyseisessä paikassa ja täytyy myöntää että olin aluksi hieman skeptinen sen suhteen että miten paikka, joka normaalisti on yökerho, muuntautuu konserttisaliksi. Alku oli huono sillä kun saavuin ystävieni kanssa paikalle oli jono ovelle erittäin pitkä ja ovet olivat kumminkin olleet jo tunnin auki. Jono liikkui kumminkin suhteellisen nopeasti ja pääsimme sisälle. Menetimme kumminkin ensimmäisen bändin eli Darkest Huorin, jota emme olisi ehtineet nähdä vaikka jonoa ei olisi ollutkaan, sekä puolet toisen bändin, Devil Driver, esityksestä. Mutta täytyy kyllä sanoa että Circus oli positiivinen yllätys. Akustiikka toimi hyvin ja paikka oli juuri sopivan kokoinen konserttia varten. Yleisö pääsi lähelle bändiä ja tunnelma oli erittäin latautunut, intensiivinen ja tiivis.

Jos lähden purkamaan konserttia osiin bändi bändiltä niin aloitetaan Devil Driverista, koska en nähnyt ensimmäisenä soittanutta Darkest Houria. Vaikka näin vain puolet Devil Driverin setistä niin voin sanoa että bändi on saanut uuden fanin. En ollut aikaisemmin pahemmin tutustunut yhtyeeseen mitä nyt nimen ja jonkun biisin joskus sivukorvalla kuullut. Bändi veti erittäin loistavan setin. Vauhtia oli päällä ja Circus tärisi kun yleisö riehui bändin tahtiin. Täytyy varmaan huomenna mennä ostamaan muutama levy niin voi kotona luukuttaa lisää.

Devil Driverin jälkeen oli vuorossa Bring Me the Horizon. Jos Devil Driver sytytti allekirjoittaneen niin voin sanoa että BMTH jätti kyllä erittäin kylmäksi. Kaikki kappaleet kuullostivat samalta ja laulaja ei kyllä osannut laulaa ollenkaan. Musiikki laulun taustalla kuullosti välillä ihan kohtuulliselta mutta se ei riitä samaan meikäläistä innostumaan. Ei haittaa vaikka en kyseistä yhtyettä kuulisi enään.

Onneksi BMTHn jälkeen oli vuorossa paljon odotettu Machine Head. Bändin astuttua lavalle oli selvää että nyt mennään eikä meinata. Yhtye vaikutti olevan erittäin kovassa vedossa. Vokalisti Robb Flynn sylki laulujen sanat mikrofoniin ja huudatti Circuksen yleisöä. Aluksi pelkäsin hieman että miten uusi materiaali sopii yhteen vanhan kanssa mutta se pelko oli täysin turha. Konsertti oli yhtä juhlaa alusta loppuun asti. Varsinainen helmi koettiin hieman ennen puoltaväliä kun MH soitti The Blood, The Sweat, The Tears kappaleen. Tämä kappale on ainakin meidän kaveriporukassa se kappale jota on odotettu joka keikalla, joita on 4-5, mutta jota ei MH ole kertaakaan soittanut. Joten voitte uskoa miten taivaissa lentelin. Niskassa tuntuu edelleen sen kappaleen tuho. Robb osoitti jälleen kuinka suuri Suomen ystävä hän on kiittäen suomalaisia metallifaneja siitä lämpimästä vastaan otosta jonka bändi joka kerta saa kun täällä käy.

Nähtiin konsertissa sellainenkin ihme että kitaristi tekee karmean virheen kesken kappaleen. MHn toinen kitaristi, Phil Demmel, epäonnistui karmeasti muistaakseni Halo kappaleessa kohdassa jossa muu yhtye on lähes täysin hiljaa ja Philin täytyy näppäillä muutama sointu. Tässä sointujen näppäilyssä hän ikävä kyllä mokasi, hänen sormensa eivät vain taittuneet kuten olisi pitänyt. Tämä kylläkin painettiin yhtyeen sisällä villaisella ja yleisöön asti näki kuinka huvittuneita muut yhtyeen jäsenet olivat. Robb kävi jopa kuiskaamassa Philille jotain jonka jälkeen molemmat nauroivat makeasti.

Joten voin sanoa että jos teillä on mahdollisuus nähdä Machine Head livenä niin tarttukaa tarjoukseen. Ette tule pettymään.

, , , , ,


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *